Verotuksen eri osapuolet valtio-opillisesta näkökulmasta

Suomessa, kuten muissakin maissa, on veronmaksajia ja veronsaajia. Käytännössä usein sekä yksittäiset henkilöt että yritykset ovat samanaikaisesti molempia. Uusklassisen taloustieteen lähtökohdista käsiteanalyyttisesti tarkasteltuna veronmaksajien ja veronsaajien intressit ovat kuitenkin lähtökohtaisesti vastakkaiset: veronmaksajien intresseissä on maksaa mahdollisimman vähän veroa kun taas veronsaajien intresseissä on saada mahdollisimman paljon verotuloja.

Intressiensä edistämiseksi sekä veronmaksajan että veronsaajat ovat muodostaneet kollektiiveja, intressijärjestöjä. Esimerkiksi Veronmaksajien keskusliitto on:

kotitalouksien, yritysten ja yhteisöjen riippumaton järjestö. Liitto neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä elämäntilanteissa, ajaa kohtuullista verotusta sekä puolustaa kansalaisten oikeusturvaa verotuskysymyksissä.

Toisaalta Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö valvoo:

veronsaajien oikeutta verotuksessa ja verotusta koskevassa muutoksenhaussa sekä muissa hallintolaissa tai hallintolainkäyttölaissa tarkoitetuissa asioissa.

Valtio-opillisen ajattelun mukaan Veronmaksajien keskusliitto kuuluu kansalaisyhteiskunnan alueelle ja Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö kuuluu valtion alueelle. Valtio-opillisesta näkökulmasta tarkasteltuna verotus voidaankin ymmärtää kansalaisten ja valtion välisenä kamppailuna resursseista.