Porkkanamafia, kärpäsenä posliinikaupassa

Olemme saaneet lukea kuluttajien uudesta yhteisöllisestä tavasta vaikuttaa markkinoiden tai oikeammin yksittäisten yritysten toimintaan. Tätä liikettä kutsutaan nimellä Carrotmob, tuttavallisemmin Porkkanamafia. Liikkeen perusidea, kuluttajien joukkovaltaistaminen, kutkuttelee nykymarkkinoijisteja, sillä kuluttajat tekevät siinä itsestään aktiivisia toimijoita entisen passiivisen hyödykkeiden vastaanottajuuden sijaan.

Vaikka Porkkanamafia lupaa kaikkea hyvää, olisiko syytä tarkastella hieman sen peruslähtökohtia? Katsotaanpa mafian ensimmäistä iskua: kuluttajat lupasivat käydä joukolla ostoksilla siinä kaupassa, joka suostuisi investoimaan eniten ympäristöystävällisempään kauppatoimintaan (mm. vaihtamalla kaupan valaistuksen aiempaa energiatehokkaampaan ratkaisuun).

Ensinnäkin, kenen ehdoilla tässä toimitaan? No yritysten tietenkin. Ideanahan on vain yksinkertaisesti aggregoida yritysten kuluttajalle varaama rooli (ostaminen) yksilötasolta yhteisötasolle. Paljon vaikuttavampaa oli niiden satunnaisten (ei-mafialaisten) matkustajien toiminta, jotka "pakottivat" saksalaisen lentoyhtiön Air Berlinin vaihtamaan konetta sen jälkeen kun kone oli kahdesti yrittänyt turhaan ilmaan. Tässä tapauksessa kuluttajat murtautuivat irti niille annetusta roolista ja siirsivät valtabalanssia selvästi yritykseltä itselleen.

Toiseksi, mihin mafian iskussa pyritään vaikuttamaan? Kaupan toimintaan täysin pintatasolla - kauppa voi täysin ilman uhrauksia muuttaa valaistuksensa. Missä on taistelu esimerkiksi paremman palvelulaadun puolesta?

Vaikuttaa siltä, että Porkkanamafiassa on potentiaalia. Se on piristävä tulokas kuluttajamarkkinoille. Ottaaksen jalansijan pysyvänä ja vaikutusvaltaisena toimijana sen tulisi kuitenkin pyrkiä ensitempauksensa lähtökohdista paljon pidemmälle. Kuluttajan roolia on tarkasteltava ja uudistettava monipuolisesti, jos osakkeisiinsa ilmaa puhaltavat yritykset aiotaan saada ruotuun. Lisäksi, ja mikä on kenties vieläkin vaikeampaa, Porkkanamafian tulisi kyetä ymmärtämään kohteensa liiketoimintaa niin hyvin, että se voisi tuoda siihen aidosti innovatiivisia lähestymistapoja. Vain syvällisellä uudistamisella voidaan oikeasti muuttaa yritysten suuntaa parempaan - pois sieltä, mitä voidaan tuottaa, kohti sitä, mitä tarvitaan.