[H]uomionarvoista on, että kaikkiaan 106 liiketaloustieteen professorista vain 58:lla oli julkaisu, johon on viitattu edes kerran.Puttonen 2007, s. 107 [pdf]
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Uusimmat kommentit
Blogiarkisto
-
►
2025
(1)
- ► marraskuuta (1)
-
►
2024
(2)
- ► marraskuuta (1)
- ► toukokuuta (1)
-
►
2014
(1)
- ► helmikuuta (1)
-
►
2013
(14)
- ► joulukuuta (2)
- ► marraskuuta (6)
- ► toukokuuta (4)
- ► tammikuuta (1)
-
►
2012
(1)
- ► huhtikuuta (1)
-
►
2011
(80)
- ► joulukuuta (3)
- ► marraskuuta (2)
- ► heinäkuuta (3)
- ► toukokuuta (4)
- ► huhtikuuta (8)
- ► maaliskuuta (8)
- ► helmikuuta (20)
- ► tammikuuta (25)
-
▼
2010
(287)
- ► joulukuuta (3)
- ► marraskuuta (27)
-
▼
lokakuuta
(26)
- Hyvin lobattu, yliopistot
- Asiat tärkeysjärjestykseen
- Kielipoliisille terveisiä
- TL:n analyytikkojen tavoitehintoja osakkeille
- Paha!
- Mistä näitä senttejä oikein tulee?
- Miesprostituoitujen palvelujen hintojen määräytymi...
- BBC:llä ei varaa ilmastokokoukseen ja Oscareihin
- Sosiaalisen median mahti
- Pissarides vs. pissaliisa
- 666
- Päivän Afrikka-uutinen
- Katse eteenpäin
- Rikkaat ja ahneet eivät niin välitä
- Tuhon profeetat haluavat rajoittaa kasvua
- Rahaa likoon - Midterm Elections, osa 2
- Nobelisti tekee päätöksen roskapönttömallin mukais...
- Tutkittua tietoa
- Rahaa likoon - Midterm Elections
- "Minä en ole noita."
- Suomalainen taloustieteilijä Nobel 2010 -komiteassa
- Right Wing Radio Duck
- George Michael ystävystyi korstovangin kanssa
- Vaksin työsuhde-etu: ökylukaali
- Ohjeita buffetissa syömiseen
- No nyt mä tajuun!
- ► heinäkuuta (28)
- ► toukokuuta (28)
- ► huhtikuuta (24)
- ► maaliskuuta (21)
- ► helmikuuta (20)
- ► tammikuuta (27)
-
►
2009
(144)
- ► joulukuuta (24)
- ► marraskuuta (36)
- ► heinäkuuta (2)
- ► toukokuuta (21)
- ► huhtikuuta (5)
- ► maaliskuuta (15)
- ► helmikuuta (2)
- ► tammikuuta (1)
-
►
2008
(210)
- ► joulukuuta (5)
- ► marraskuuta (19)
- ► heinäkuuta (27)
- ► toukokuuta (10)
- ► huhtikuuta (44)
- ► maaliskuuta (10)
5 kommenttia:
Ja kuinka moni viitteistä on tullut tyypeiltä tms., joiden on "pakko" viitata oman esimiehen, ohjaajan tms. papruihin?
"muutamat kollegat ovat kommentoineet
ilman että heillä on ollut tarvetta nähdä koko
raporttia sen valmistuttua. Yleensä näissä kommenteissa on esitetty näkökulmia, jotka osoittavat nimenomaan tämän henkilön olevan joltakin vaikuttavuuden alueelta parempi kuin mitä tämä listaus antaa ymmärtää." s.113
hah-haa
miksiköhän raportissa ei ole mm. tkk:n tuta-proffia mukana?
Tämä aihe on vanha, tylsä ja jo moneen kertaan käsitelty, mutta menkööt.
Tässähän kävi Vesalla sellainen pieni fiba, et hän ei hiffannut, että metodoligiansa jätti laskematta viittaukset artikkeleihin, joissa kyseinen professori ei ole ensimmäisenä kirjoittajana. Jutun laskukaavassa ilmeni muitakin virheitä. Muistaakseni Jyrki Wallenius on kirjoittanut juttuun vastineen.
Jutun pointti (suomalaiset liiketaloustieteen proffat eivät ole perinteisesti hirveästi julkaisseet) on edelleen validi, mutta virheet tekivät artikkelista helpon kohteen kritiikille. Monet tieteenalan edustajat saivatkin julkaisusta yhden syyn lisää olla pitämättä mediassa viihtyvästä Vesasta.
Kiitos yks tyyppille kommentista. Puttosen (2007) aineistonkeruumenetelmä ei ole täysin ongelmaton, kuten Björkman & Björk (2007) vastineessaan huomauttavat. Björkman & Björk tosin eivät pääasiallisesti kritisoi Puttosta kakkos- ja kolmoskirjoittajien huomioimatta jättämisestä (kaikki artikkelin kirjoittajat ovat Puttosen [2007, 106, alaviite 3] mukaan mukana tämän 1986-2006 aineistossa; Puttosen [2007, 106] mainitsema Walleniuksen eniten viittauksia saama artikkeli Dyer, Fishburn, Steuer, Wallenius & Zionts vuodelta 1992 on esimerkiksi yksi Puttosen aineistossa mukana oleva artikkeli jossa suomalainen professori ei ole ensimmäisenä kirjoittajana). Vaikka Björkman & Björk (2007, 79) epäilevät kakkos- ja kolmoskirjoittajien puutetta osassa Puttosen aineistoa, he kiinnittävät ensisijaisesti huomiota Puttosen artikkelitietokannan valintaan (pelkästään ISI Web of Knowledge), sekä siihen, että Puttonen huomioi Google Scholar -analyysissään ainoastaan suomalaisprofessorien viisi eniten viittauksia saanutta artikkelia.
Puttosen ja Björkman & Björkin artikkelien perusteella en osaa pitää Puttosen aineistonkeruuseen liittyviä valintoja järin ongelmallisina (joskin olisi mukava tietää, mikä tarkalleen ottaen on Björkman & Björkin mainitseman ISI-Webin edustaja Horkyn sähköpostin sisältö). Puttosen aineisto ei ole täydellinen (kaikki empiirinen tutkimus on aina jossain määrin epätäydellistä), mutta keräämällään aineistolla Puttonen pääsee empiirisesti käsiksi tutkimuksensa kohteena olevaan ilmiöön (suomalaisten liiketaloustieteen professorien vaikuttavuus).
Jyrki Walleniuksen mahdollista vastinetta Puttosen (2007) tutkimukseen en löytänyt pikaisilla Google Scholar- ja Google -hauilla (menetelmästä enemmän, kts. esim. Puttonen 2007). Wallenius tosin on jo joitain vuosia ennen Puttosta (2007) julkaissut liiketaloustieteilijöiden vaikuttavuutta käsittelevän artikkelin (Korhonen, Tainio & Wallenius 2001), joten Wallenius lienee kyllä pätevä kommentoimaan asiaa. Itse ainakin olisin kiinnostunut lukemaan Walleniuksen aihetta kommentoivan paperin, jos sellainen on olemassa.
Lähetä kommentti