torstai 7. elokuuta 2008

Taloussosiaaliluokkasymboli iPuhelimeen

Eräiden markkinoinnin teoreetikkojen aivonystyrät takoivat ylikierroksilla, kun iPhone-puhelimelle tehty "I Am Rich" -ohjelma tuli myyntiin lähes tuhannen dollarin hintaan. Jäljelle jää lähinnä kysymys: koska me aloimmekaan elää parodiaa (kaikki myytävät ohjelmat ovat Applen hyväksymiä)?

Lähettänyt klo

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Vastaan retoriseen kysymykseesi lainaamalla pätkiä Fuat Firatin ja Nik Dholakian kirjasta Consuming People (1998).

"[Consumers] transform advertising hype into their reality when they imbue certain brands [] with meanings of power, prestige, attractiveness, or sexiness."

"Objects tend to take on a life of their own, and with the complicity of consumers, determine what kind of life the human being will live."

"The human subject is removed from her/his privileged position, and [] can lay claim to power and control over life through objectification of self, that is, through presenting self as a marketable commodity - as an object of desire."

"It is through what they consume or are able to consume, and through the process of construction of their consumption experiences that postmodern consumer-citizens lay claim to their identities and signal their worth to society."

7. elokuuta 2008 klo 15.37
Paavo Järvensivu kirjoitti...

Alkoiko postmoderni kulutuskäyttäytyminen kun postmodernismi "keksittiin" vai olivatko ihmiset leikkisiä kuluttajia jo aikaisemmin? Pitikö meidän saada teoria statuksen näyttämisestä kulutustavaroilla ennen kuin sille alettiin naureskella?

7. elokuuta 2008 klo 15.48
Paavo Järvensivu kirjoitti...

Täytyy vielä lisäksi huomauttaa, että tässä tapauksessahan myyjä on jo kietoutunut samaan leikkiin aika tavalla. Ei ole enää niin, että kuluttajat kikkailevat totisten Cokisten ja muiden tarjoamilla aineksilla. Okei, kyllähän me näimme tosihassun Coke Zeron jo, mutta siinä sentään itse tuote oli aika totinen.

7. elokuuta 2008 klo 15.51
Paavo Järvensivu kirjoitti...

Nyt meinaa kyllä mennä pienet peet ja ämmät sekasin isojen kaa.

7. elokuuta 2008 klo 15.52
Anonyymi kirjoitti...

Aina ollaan oltu tälläsii. Ei vaan olla osattu katsoa tätä omaa tekemistä. Samasta lähteestä: "Modernity rarely, if ever, noticed its paradoxes."

7. elokuuta 2008 klo 15.58
Paavo Järvensivu kirjoitti...

Firat & Dholakia (2006): "We agree with Fırat and Venkatesh (1995) that postmodern culture characterized
by the conditions discussed is on the rise, but that we are experiencing a time
of transformation with a waning modernity not yet defeated."

Aika vahvasti nämä heput kyllä tuntuvat ajattelevan, että postmodernismia kohti ollaan siirtymässä.

7. elokuuta 2008 klo 16.14
Anonyymi kirjoitti...

Tää siirtyminen on ilmeisesti prosessi (F&D,´98): "As the modern society increasingly takes on aspects of the postmodern 'imaginary', and as we live through this transitional era, certain paradoxical, but historically and socially interesting formations begin to appear."

7. elokuuta 2008 klo 16.31
Anonyymi kirjoitti...

Kävin muuten kattomassa eilen Bätmänin. Oli just hyvä. Tarinassa oli ehkä liikaa erilaisia sivujuonia, jotka eivät lopussa mielestäni nivoutuneet koherentiksi kokonaisuudeksi. Lisäksi moraaliteemoja alleviivattiin tarpeettomasti erityisesti loppua kohden. Paras kohtaus oli mielestäni se, kun Bätmänin auto menee rikki ja muuntautuu prätkäksi.

8. elokuuta 2008 klo 12.00

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)

Uusimmat kommentit

Ladataan...

Blogiarkisto